Miltä tulevaisuuden rakentamislupaprosessi näyttää?

Miltä tulevaisuuden rakentamislupaprosessi näyttää?

Rakentamislupiin liittyy usein huonoja mielleyhtymiä muun muassa niiden monimutkaisuuden ja keston takia. Todellisuudessa hyvin toteutettu lupavaihe palvelee sekä rakentajaa, rakennuksen omistajaa, rakennuksen tulevia käyttäjiä että yhteiskuntaa monin eri tavoin. Rakentamislupavaiheessa varmistetaan mm. rakennuksen turvallisuus, terveellisyys, esteettömyys ja energiatehokkuus. Lisäksi tarkastetaan tulevan tai remontoitavan kohteen soveltuvuus paikallisiin vaatimuksiin, esimerkiksi kaavoitukseen, mikä auttaa meitä luomaan toimivia, viihtyisiä ja turvallisia ympäristöjä.

Vuosikymmenten aikana kehittynyt paikallinen normisto ja ulkopuolelta tuleva regulaatio ovat luoneet rakentamisalalle säädösten viidakon, jonka läpi selviytyminen vaatii lupavaiheessa kokeneeltakin suunnittelijalta suurta osaamista, vaivaa ja äärimmäistä huolellisuutta yksityiskohdissa.

Perinteisesti säädöstenmukaisuuden toteaminen on tehty suunnitelmien ja piirustusten perusteella. Suunnittelijat laativat rakennuksesta vaadittavat pääpiirustukset ja muut selvitykset ja suunnitelmat. Rakennusvalvontaviranomaiset puolestaan tarkastavat suunnitelmat ennen luvan myöntämistä.

Rakentamislupaa hakiessa suunnitelmia joudutaan usein täydentämään tai korjaamaan vielä sen jälkeen, kun hakemus on jo jätetty. Se tarkoittaa uusia suunnitelmaversioita, lisäselvityksiä ja yleensä myös pidempää käsittelyaikaa, kun tarkastus odottaa muutosten jälkeen tarkastajan vapautumista aina uudelleen.

Vähemmän korjauksia lupakäsittelyn aikana

Rakentamislupaprosessin haasteita voidaan ratkaista monin eri tavoin. Yksi niistä on rakennusten digitaalisten suunnitelmien tarkastaminen perinteisten lupapiirrosten sijaan.

Lupapisteen Taika-tarkastukset käyvät läpi rakennuksen digitaalisia suunnitelmia automaattisesti ja auttavat suunnittelijaa löytämään korjattavia asioita etukäteen. Luvanhakijan kannalta tavoite on yksinkertainen: hakemus ja suunnitelmat olisivat mahdollisimman valmiita jo silloin, kun ne jätetään.

Jos osa tarkastuksista tehdään jo ennen hakemuksen jättämistä, korjauskierroksia voidaan vähentää. Luvanhakijalle muutos näkyy ennen kaikkea sujuvampana prosessina. Mitä enemmän selkeitä puutteita voidaan löytää etukäteen, sitä vähemmän asioita tarvitsee korjata kesken lupakäsittelyn. Samalla prosessista tulee ennakoitavampi. Hakija saa aikaisemmin tietoa siitä, onko suunnitelmissa asioita, jotka pitää vielä korjata.

Suunnitelmat tarkastetaan rakennuksen tietomallista

Automaattinen tarkastus perustuu rakennuksen digitaaliseen tietomalliin. Tietomalli on rakennuksen kolmiulotteinen suunnitelma, joka sisältää myös tietoa rakennuksen osista ja niiden ominaisuuksista. Nykyisin rakennusten suunnittelu tehdään yleensä tietomallintamalla perinteisesti ”piirtämisen” sijaan.

Digitaalisista tietomalleista pystyy esimerkiksi tunnistamaan ovia, tiloja, seiniä ja kulkureittejä sekä lukemaan niihin liittyviä tietoja. Näiden tietojen avulla voidaan tarkastaa automaattisesti ja luotettavasti sellaisia vaatimuksia, jotka voidaan määritellä riittävän täsmällisesti. Tarkastus voi esimerkiksi havaita, jos jokin tarvittava tieto puuttuu tai jos jokin mitattava ominaisuus ei vastaa sille asetettua vaatimusta.

Mitä automaattinen tarkastus käytännössä tekee?

Tietomallin tarkastuksessa suunnitelman tietoja verrataan ennalta määriteltyihin vaatimuksiin laadittujen tarkastussääntöjen avulla. Tarkastaminen tapahtuu sekunneissa, ja siinä löydetyt puutteet esitetään tarkasti, kohdistuen oikeaan kohtaan suunnitelmassa.

Esimerkiksi joidenkin mittojen, kulkureittien tai suunnitelmasta löytyvien tietojen tarkastaminen voidaan tehdä koneellisesti. Sen sijaan moni lupakäsittelyyn kuuluva asia vaatii edelleen ihmisen harkintaa ja arviointia. Lakiteksti ei ole aina kovinkaan eksaktia, ja viranomaisella on oikeus tiettyjen poikkeamien hyväksymiseen harkintansa perusteella. Siksi automaattinen tarkastus toimii jatkossakin suunnittelijan ja rakennusvalvonnan apuna, ei niiden korvaajana.

On huomattava, että nyt käytettävät tarkastukset eivät perustu tekoälyyn ja tilastolliseen päättelyyn “mustassa laatikossa”, vaan ne ovat toistettavissa olevia sääntöjä, jotka tuottavat tarkat tiedot tehdyistä tarkastuksista ja niiden lopputuloksista. Lupapisteen Taika-tarkastusten taustalla on jo pitkään kehitetty ja suunnittelumaailmassa laajasti hyödynnetty Solibri-teknologia.

Rakennusvalvonnan työ ei ole vain teknisten yksityiskohtien tarkastamista. Lupakäsittelyyn kuuluu myös hankkeen kokonaisuuden arviointia, tapauskohtaista harkintaa ja eri näkökulmien yhteensovittamista ennen lupapäätösten tekemistä ja lupaehtojen määrittämistä. Näissä tehtävissä tarvitaan edelleen viranomaisen asiantuntemusta sekä kykyä kommunikoida hankkeen eri osapuolten kanssa. Kun osa yksinkertaisista ja toistuvista tarkastuksista voidaan tehdä automaattisesti, rakennusvalvonta voi käyttää enemmän aikaa niihin asioihin, joissa ihmisen asiantuntemusta tarvitaan eniten.