Järvenpään kaupungin kokemukset tietomallipohjaisesta rakentamislupakäsittelystä kiinnostavat myös Suomen rajojen ulkopuolella. Rakennusvalvonnassa arkkitehti-tietomallikoordinaattorina työskentelevä Yordi Lara Ochoa kutsuttiin Norjaan kansainväliseen PropTech-tapahtumaan kertomaan, miten Suomessa kehitetään rakentamislupaprosessia tietomallien, digitalisaation ja automaattisten tarkastusten avulla. PropTech eli kiinteistöalan teknologia kattaa digitaalisia ratkaisuja muun muassa kiinteistöjen suunnitteluun, rakentamiseen, käyttöön ja ylläpitoon. Keskeisessä roolissa kehitystyössä on Sitran rahoittama hanke, jossa tietomallipohjaista lupakäsittelyä viedään eteenpäin yhteistyössä kuntien ja teknologia-alan asiantuntijoiden kanssa.
21. lokakuuta 2026 Construction Cityssä Oslossa järjestetty Oslo Proptech Summit kokosi yhteen kiinteistö- ja rakennusalan asiantuntijoita, yritysjohtajia ja päätöksentekijöitä keskustelemaan alan teknologisesta kehityksestä ja tulevaisuuden ratkaisuista. Järvenpään kaupungin rakennusvalvonnassa arkkitehti-tietomallikoordinaattorina työskentelevä Yordi Lara Ochoa kutsuttiin tapahtumaan kertomaan Suomen kokemuksista tietomallipohjaisessa rakentamislupakäsittelyssä.
Tapahtumassa keskusteltiin mahdollisuuksista sujuvoittaa rakentamislupien käsittelyä digitalisaation avulla. Oslon tapahtuma tarjosi tilaisuuden jakaa suomalaisia kokemuksia, oppia muiden maiden toimintatavoista ja rakentaa pohjaa tulevalle pohjoismaiselle yhteistyölle.
Yordi esitteli puheenvuorossaan Suomen kehitystyötä ja sitä, miten tietomallien avulla voidaan automatisoida ennalta määriteltyjä rakennussuunnitelmien tarkastuksia sekä sujuvoittaa rakennusvalvonnan työtä.
Suomalainen lähestymistapa herätti kiinnostusta, sillä tietomallipohjainen lupakäsittely tarjoaa mahdollisuuden siirtää tarkastuksia aikaisempaan vaiheeseen ja vähentää sitä kautta manuaalista työtä.
Suomessa tietomallipohjaisen rakentamislupakäsittelyn kehittämistä on vauhdittanut Sitran rahoittama hanke, jossa keskitytään automaattisten tarkastusten laajentamiseen ja toimintatapojen yhtenäistämiseen.
Hankkeen tavoitteena on ottaa palvelu käyttöön 15 rakennusvalvontaorganisaatiossa sekä lisätä rakennusvalvontaviranomaisten valmiuksia hyödyntää tietomalleja osana lupakäsittelyä.
Yordin mukaan kehitystyön onnistuminen edellyttää teknologian lisäksi yhteisiä toimintatapoja, selkeää ohjeistusta ja osaamisen jakamista.
Aiemmin tietomallipohjaiseen lupaprosessiin liittyvää ohjeistusta on laadittu erityisesti suunnittelijoille. Sitran hankkeessa huomiota kiinnitetään myös rakennusvalvonnan viranomaisiin ja siihen, miten tietomalleja voidaan hyödyntää käytännön lupatyössä.
Yhteistyössä ovat mukana muun muassa Järvenpään kaupunki, Cloudpermit, Solibri ja muut alan asiantuntijat. Tavoitteena on rakentaa toimintamalli, jossa tietomallien sisältämä tieto voidaan tarkastaa yhdenmukaisesti ja siihen soveltuvin osin automaattisesti.
Hankkeen yhteydessä järjestetyt koulutukset ja työpajat ovat auttaneet kuntien rakennusvalvontoja ymmärtämään tietomallipohjaisen käsittelyn mahdollisuuksia sekä valmistautumaan uusiin toimintatapoihin. Hankkeen tavoitteisiin kuuluu myös ratkaisujen kehittäminen kansainvälisille markkinoille.
Tietomallipohjaisen rakentamislupakäsittelyn merkittävimpiä hyötyjä on mahdollisuus havaita suunnitelmien puutteita ja ristiriitaisuuksia jo ennen lupahakemuksen jättämistä. Automaattisessa tarkastuksessa rakennuksen tietomallin sisältämiä tietoja verrataan ennalta määriteltyihin tarkastussääntöihin.
Käytettävistä säännöistä ja mallin tietosisällöstä riippuen tarkastukset voivat kohdistua esimerkiksi tietojen laatuun, geometriaan tai tiettyjen säädösvaatimusten täyttymiseen. Automaattisen tarkastuksen läpäiseminen ei yksin osoita, että suunnitelma täyttää kaikki sitä koskevat vaatimukset, vaan tulokset edellyttävät asiantuntevaa tulkintaa.
Näin suunnittelijat voivat korjata havaittuja puutteita jo suunnitteluvaiheessa, mikä voi sujuvoittaa lupaprosessia ja vähentää rakennusvalvonnan manuaalista tarkastustyötä.
Yordi kuitenkin korostaa, ettei tavoitteena ole korvata rakennusvalvonnan asiantuntijoita teknologialla.
"Tietomallipohjainen lupakäsittely ei tarkoita täysin automaattista päätöksentekoa. Kyse on ihmisen ja teknologian yhteistyöstä. Automaattiset tarkastukset tukevat viranomaisen työtä, mutta lupapäätöksen tekee toimivaltainen viranomainen."
Järvenpäässä tietomallipohjaisesta lupakäsittelystä on jo saatu käytännön kokemuksia. Yordin mukaan suunnitelmien tarkastaminen on usein vaiheittain etenevä prosessi, jossa tietomalli tarkentuu saadun palautteen perusteella.
Varhaisessa vaiheessa palautetta varten toimitetun tietomallin ei tarvitse olla vielä lopullinen. Varsinaisen lupahakemuksen ja sen liitteiden tulee kuitenkin täyttää niitä koskevat vaatimukset. Yordin kokemusten mukaan jo muutaman tarkastuskierroksen jälkeen suunnitelmat ovat usein huomattavasti valmiimpia ja suurin osa alkuperäisistä puutteista on saatu korjattua.
"Suunnittelu on jatkuvaa kehittämistä. Ensimmäisessä mallissa voi olla puutteita, mutta palautteen ja uusien tarkastuskierrosten avulla lopputulos paranee. Tärkeintä on, että mahdolliset ongelmat löydetään riittävän aikaisin."
Vaikka tietomallipohjainen lupakäsittely tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia, uusien toimintatapojen omaksuminen ei tapahdu hetkessä.
Yordin mukaan yksi suurimmista haasteista on uusien toimintatapojen omaksuminen. Uudet teknologiat ja työskentelytavat voivat tuntua monimutkaisilta, vaikka niiden käyttö pyrittäisiin tekemään mahdollisimman helpoksi.
Järvenpäässä on panostettu selkeisiin ohjeisiin ja käytännönläheiseen neuvontaan. Tavoitteena on, että tietomallipohjaisen lupakäsittelyn aloittaminen olisi suunnittelijoille ja viranomaisille mahdollisimman yksinkertaista ja ymmärrettävää.
Yordi vertaa hyvää ohjeistusta ruoanlaittoreseptiin: kun tarvittavat ainekset ja työvaiheet ovat selkeästi esillä, myös uuden asian oppiminen helpottuu.
Hän suhtautuu tulevaisuuteen optimistisesti. Hänen mukaansa digitaalisten työkalujen luonteva käyttö erityisesti uusien suunnittelija- ja insinöörisukupolvien työssä antaa hyvän pohjan kehitykselle.
Tietomallipohjaista lupakäsittelyä kehitetään ja otetaan käyttöön Suomessa yhä laajemmin. Suunnittelijoilla on mahdollisuus toimittaa malleja tarkastettavaksi jo ennen varsinaisen lupahakemuksen jättämistä.
Yordi näkee kehityksen merkkinä siitä, että rakennusala on siirtymässä kohti ennakoivampaa ja tietoon perustuvaa toimintatapaa.
Muutos ei välttämättä näy arjessa suurena yksittäisenä harppauksena. Sen sijaan uudet toimintatavat vakiintuvat vähitellen osaksi suunnittelua ja lupakäsittelyä.
Norjassa pidetty puheenvuoro osoitti, että Suomessa tehtävä kehitystyö kiinnostaa myös kansainvälisesti. Eri maissa on yhteisiä tavoitteita lupaprosessien sujuvoittamiseksi. Suomalaisia kokemuksia jakamalla ja muiden maiden ratkaisuista oppimalla voidaan rakentaa yhteistyötä, jossa hyviä käytäntöjä sovelletaan paikallisiin tarpeisiin ja säädöksiin.
Sitran rahoittama yhteistyö, kuntien käytännön kokemukset ja teknologiaratkaisujen kehittäminen luovat pohjaa toimintamallille, jossa rakennussuunnitelmien tarkastaminen voidaan aloittaa aikaisemmin ja lupakäsittelystä tehdä entistä sujuvampaa.
Tavoitteena ei ole vain nopeampi lupaprosessi, vaan laadukkaampi suunnittelu, parempi yhteistyö ja tehokkaampi rakennusvalvonta. Kansainvälinen yhteistyö tarjoaa mahdollisuuden edistää näitä tavoitteita yhdessä.
Kuvat: Kai Chen / ChenMedia